Siirtyminen muovien kiertotalouteen edellyttää kattavia analyysikehyksiä materiaalien, prosessien ja politiikkatoimien ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Suomelle kehitetty PlastLIFE-viitekehys yhdistää elinkaariarvioinnin (life cycle assessment, LCA), materiaalivirta-analyysin (material flow assessment, MFA) ja skenaariomallinnuksen arvioidakseen muovijärjestelmän kansallisia ilmastovaikutuksia vuositasolla. Kehys kattaa päästöt raaka-aineiden tuotannosta loppukäsittelyyn ja huomioi sekä kotimaiset toiminnot että tuontiin ja vientiin liittyvät piilevät päästöt. Kehys tukee sekä ennakoivia (ex-ante) että jälkikäteisiä (ex-post) arviointeja, mahdollistaen kompromissien ja kehityskulkujen analysoinnin sekä sopeutuvien politiikkatoimien suunnittelun. Tulokset osoittavat, että materiaalituotanto on suurin päästöjen lähde, jota seuraa jätteiden poltto energiantuotannossa. Vertailu vuoden 2019 lähtötasoon osoittaa päästöjen kasvaneen vuoteen 2021 mennessä, mikä selittyy kehyksen laajemmalla soveltamisalalla, muutoksilla jätevirroissa ja menetelmällisillä eroilla. Kehyksellä on rajoitteita, kuten puutteellinen tai vertailukelvoton data, järjestelmärajaukset ja mallinnuksen yksinkertaistukset. Jatkokehityksessä pyritään laajentamaan elinkaaren vaiheiden kattavuutta ja parantamaan aineiston tarkkuutta, mikä vahvistaa kehyksen hyötyä Suomen siirtymässä vähähiiliseen ja kiertotalouteen perustuvaan muovitalouteen.
Tämä on PlastLIFE-hankkeen tuotos.
PlastLIFE-projekti saa EU:n LIFE-ohjelmasta rahoitusta, jolla projektin materiaalit on tuotettu. Materiaalien sisältö edustaa ainoastaan projektin omia näkemyksiä, joista CINEA/Euroopan komissio ei ole vastuussa.
