”Juuri nyt on aika ottaa uudelleenkäyttö ihan tosissaan.”
Tätä mieltä on Kierrätyskeskuksen erityisneuvonantaja Tuovi Kurttio, joka on tehnyt töitä uudelleenkäytön parissa jo noin neljännesvuosisadan.
Tuovi puhuu huomattavasti isommasta ja kunnianhimoisemmasta muutoksesta kuin muodikkaasta second hand ja vintage-fiilistelystä. Kyse on viime kädessä siitä, että luonnosta ihmisten käyttöön otetut raaka-aineet tulisi pitää käytössä mahdollisimman pitkään.
Ja nimenomaan uudelleenkäytössä eli tuotteen tulisi kiertää itsenään tai korjattuna tai tuunattuna. Siksi sana kierrätys on Tuoville punainen vaate tässä yhteydessä: uudelleenkäyttöä ei saa sotkea materiaalikierrätykseen, joka on luonnonvarojen säästön näkökulmasta huomattavasti huonompi vaihtoehto kuin uudelleenkäyttö.
Miksi uudelleenkäytön edistämisellä on kiire?
Syitä on monia, mutta ykkössyyksi Tuovi nostaa luontokadon estämisen. Uudelleenkäytössä uutta tuotantoa ei tarvita. Eli luonnosta ei oteta mitään, eikä sinne laiteta mitään haitallista.
Ympäristösäästön mahdollisuudet ovat merkittävät: saamme kulutustavaroista tällä hetkellä uudelleenkäyttöön vain noin kaksi prosenttia, vaikka potentiaalia olisi 10–20 prosenttia, jopa 50 prosenttia tuoteryhmästä riippuen.
Luvut perustuvat Suomen ympäristökeskus SYKEn tutkimukseen vuodelta 2018. Pidempiaikaista dataa ei aiheesta ole, sillä uudelleenkäytön seuranta on vasta alkamaisillaan EU:ssa. Tiedon puute vaikeuttaa tehtäväkentän hahmottamista ja hidastaa sen järjestäytymistä. Ajantasaiselle tiedolle on huutava tarve.
Mihin kaikkeen tarvitaan muutos?
Tarvitsemme systeemistä muutosta, jotta kiertotaloudesta tulee vallitseva talousjärjestelmä. Tuovi muistuttaa, että kiertotalouden ydintä on kaikkinainen tuotteiden elinkaaren pidentäminen, eikä materiaalikierrätys, joka valitettavan usein kiilaa ratkaisulistan kärkipaikalle ohi uudelleenkäytön.
Jotta tämä onnistuisi, tarvitsemme:
- tietoa uudelleenkäytön nykytilasta ja ympäristösäästöpotentiaalista
- uudelleenkäytölle kunnianhimoiset tavoitteet, esimerkiksi 15 prosenttia kulutustavaroista vuoteen 2030 mennessä sekä
- kattavan, toimintavarman ja asukkaita palvelevan uudelleenkäyttötoimijoiden verkoston.
Onnistuminen edellyttää sitä, että tuotteet valmistetaan laadukkaiksi ja korjattaviksi eli kiertotalouteen sopiviksi. Tähän tulee löytää yhteiskunnassa toimivat ohjausmekanismit.
Tuovi muistuttaa kuitenkin, että kiertotalouteen siirtyminen ei yksin riitä, vaan tarvitaan myös kohtuullistamista eli sitä, että kuluttamista nykymuodossaan merkittävästi hillitään.
Neitseellisten luonnonvarojen käytön on lähes loputtava, vaikka se toistaiseksi on vain kasvanut.
Mitä yksittäinen kansalainen voi tehdä?
Tavarapuolella arkisen elämän suurimmat päästöt syntyvät huonekaluista ja kodinkoneista, vaatetuksesta, audiovisuaalisista ja tietojenkäsittelylaitteista sekä vapaa-ajan harrastusvälineistä ja palveluista. Niitä hankittaessa kestävien valintojen teko on yksinkertaista, olit sitten varakas tai vähävarainen:
- osta käytettynä se minkä voit
- uutta ostaessasi valitse laadukkaita, pitkäikäisiksi suunniteltuja ja korjattavia tavaroita
- jaa harvoin tarvittavia kapineita ystävien tai naapureiden kanssa
- kunnosta rikkinäisiä tavaroita
- osta harvemmin tarvittavien tavaroiden sijaan palveluita, kuten esimerkiksi vuokraus- tai yhteiskäyttöpalveluita
- ja tärkein: ympäristöystävällisin on se tavara, joka sinulla jo on. Jos on tarpeen hankkia itselle uutta, on parasta, kun se on jonkun toisen vanhaa.
Lopuksi unelmoidaan: minkälaista on elää tulevaisuuden kiertotalousyhteiskunnassa?
Tuovi on vakuuttunut, että jakamistalouden yhteisölliset elementit lisäävät myös yhteenkuuluvuutta ja sitä kautta myös osallisuuden tunnetta. Ja mikä parasta, uudelleenkäyttö tarjoaa runsaasti työtä hyvin monenlaisille ihmisille. Se on huomattavasti materiaalikierrätystä työllistävämpää.
Uudelleenkäyttöön liittyvä työ koetaan erittäin merkitykselliseksi. Se on tärkeää ja arvokasta työtä luonnon, ihmisten ja tulevaisuuden hyväksi.
Onnellinen ihminen on osa ratkaisua ja ylpeä siitä.
Circtalk-webinaari uudelleenkäytöstä
Cirwaste-hankkeen uuden Circtalk-webinarisarjan käynnistää uudelleenkäyttöä käsittelevä tilaisuus ”Uudelleenkäytön aika on nyt!” 14.2. klo 14–15.30(siirryt toiseen palveluun)
Tilaisuudessa käsitellään uudelleenkäytön tilaa, haasteita ja ajankohtaisia kysymyksiä Suomessa sekä kuullaan kiinnostavia käytännön tapausesimerkkejä uudelleenkäytöstä edelläkävijäkunnista.
Tervetuloa!
Lisätietoa
- erityisneuvonantaja Tuovi Kurttio, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, etunimi.sukunimi@kierratyskeskus.fi
Verkkouutinen on julkaistu alunperin Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen sivuilla 20.1.2022.
Tämä uutinen on siirretty 17.4.2025 verkkosivujen uudistamisen yhteydessä uudelle alustalle, ja siinä mahdollisesti olleet kuvat ja liitetiedostot eivät ole enää käytössä. Alkuperäisen julkaisupäivän linkit ja lisätietojen antajat eivät välttämättä enää pidä paikkaansa.
