Muovin kiertotalouden vauhdittaminen edellyttää, että kierrätysraaka-aineen kysyntä ja tarjonta kohtaavat nykyistä paremmin. Muovialan tutkijat, yritykset, toimijat ja päättäjät yhteen marraskuun alussa koonneen Muovifoorumin puheenvuoroissa korostui, että Suomessa on vahva muovien kiertotalousketju, mutta uusiomuovin kilpailukyky suhteessa neitseellisiin raaka-aineisiin on edelleen keskeinen haaste.
Muovien kiertotalous tarvitsee kilpailukykyistä uusiomuovia. Kasvu edellyttää vakaata kysyntää kierrätysraaka-aineille ja tasapuolisia kilpailuedellytyksiä neitseelliseen muoviin nähden.
EU-sääntely vahvistaa uusiomuovin markkinoita. EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus (PPWR) ja valmisteilla oleva Circular Economy Act tukevat kierrätysraaka-aineiden kysyntää ja EU:n yhteisiä markkinoita.
PlastLIFE suosittelee kierrätysmuovin käytön lisäämistä muun muassa käyttöosuusvelvoitteilla ja julkisilla hankinnoilla sekä kierrätyksen laajentamista muihin kuin pakkausmuoveihin.
Kiertotalous syntyy myös arjen valinnoista. Lajittelua ja uudelleenkäyttöä vahvistamalla materiaalit saadaan pysymään kierrossa mahdollisimman pitkään.
Päättäjien on luotava muovien kiertotaloudelle olosuhteet, joissa kierrätysraaka-aineelle on kysyntää, uusiomuovi pärjää kilpailussa ja kerran käyttöön otettu materiaali pysyy kierrossa mahdollisimman pitkään.
Kiertotalousliiketoiminta tarvitsee riittävää ja ennakoitavaa kysyntää kierrätysmateriaaleille. Ratkaisuiksi nostettiin uusiomuovin kysynnän asteittainen vahvistaminen EU:ssa, kannusteet sen käyttöön ja ja uudelleenkäytön yhtenäisten palautusjärjestelmien kehittämistä. Yritysten kannalta on tärkeää, että sääntely on ennakoitavaa ja kilpailuedellytykset tasapuoliset.
EU-sääntely vauhdittaa muutosta
Muovien kiertotalouden sääntely uudistuu parhaillaan laajalla rintamalla. EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus (PPWR)(siirryt toiseen palveluun) tuli yleisesti sovellettavaksi elokuussa 2026. Sillä yhdenmukaistetaan pakkaussääntelyä EU:n sisämarkkinoilla, vähennetään pakkausjätettä ja vahvistetaan uusioraaka-aineiden markkinoita.
Valmisteilla olevan EU:n kiertotaloussäädöksen (Circular Economy Act)(siirryt toiseen palveluun) tavoitteisiin kuuluu vahvistaa uusioraaka-aineiden sisämarkkinoita ja helpottaa materiaalien liikkumista EU:ssa. Sääntelyn kehitys tukee myös Muovifoorumissa esiin noussutta tarvetta luoda kierrätysraaka-aineille nykyistä vahvemmat eurooppalaiset markkinat.
PlastLIFE suosittelee vahvempia markkinoita kierrätysraaka-aineille
Tutkija Sari Kaupin (Suomen ympäristökeskus) esittelemät PlastLIFE-hankkeen toimenpidesuositukset tähtäävät turhan muovinkulutuksen vähentämiseen, uudelleenkäytön vahvistamiseen sekä kierrätyksen ja fossiilisia raaka-aineita korvaavien ratkaisujen edistämiseen.

Suosituksissa korostuvat vakaiden markkinoiden luominen kotimaisille kierrätysraaka-aineille, kierrätysmuovin käytön lisääminen esimerkiksi käyttöosuusvelvoitteilla ja julkisilla hankinnoilla sekä uusien kierrätysteknologioiden käyttöönotto. Kierrätystä tulisi laajentaa myös muihin kuin pakkausmuoveihin ja varmistaa kierrätysraaka-aineen laatu.
Turhaa kulutusta voidaan vähentää vahvistamalla uudelleenkäyttöä ja suunnittelemalla vain kestäviä ja korjattavia tuotteita. Samalla kertakäyttöisten ja lyhytikäisten tuotteiden houkuttelevuutta on hillittävä.

Mikromuoveja on kaikkialla ympäristössä
Meritutkija Maiju Lehtiniemi Suomen ympäristökeskuksesta nosti esiin mikromuovien laajan esiintymisen ympäristössä ja niiden kulkeutumisen ravintoverkoissa. Vaikutukset riippuvat muun muassa mikromuovien määristä. Mikromuovit ja niiden mukana kulkevat kemialliset aineet voivat vaikuttaa kasveihin ja eläimiin.
Muovifoorumissa kuultiin THL:n näkökulmia mikromuovien vaikutuksista ihmisten terveyteen. Tutkimustietoa terveysvaikutuksista on liian vähän. Mikromuovien ympäristö- ja terveysvaikutusten ymmärtäminen ja päästöjen vähentäminen ovat osa muovien kiertotalouden kokonaisuutta.

Kiertotalouskansalaisuus tekee lajittelusta arkea
Toimivien markkinoiden ja sääntelyn rinnalle tarvitaan kiertotalouskansalaisuutta. Jätteiden lajittelusta pitäisi tulla luonteva osa arkea, ja käyttäytymisen muutosta voidaan tukea tiedolla, palveluilla ja kannusteilla.
Esimerkiksi Business Finlandin rahoittamaan SPIRIT-ekosysteemiin kuuluvassa Sustainable Lifestyle -hankkeessa(siirryt toiseen palveluun) etsitään keinoja kannustaa kansalaisia bio- ja muovijätteiden lajitteluun.
Muovifoorumin puheenvuorojen viesti oli kuitenkin rohkaiseva: ratkaisuja on jo olemassa. Ennakoitavassa toimintaympäristössä innovaatioita ja kannattavaa kiertotalousliiketoimintaa voi syntyä nopeasti lisää.
Seuraavaksi päättäjien on luotava kiertotaloudelle olosuhteet, joissa kierrätysraaka-aineelle on kysyntää, uusiomuovi pärjää kilpailussa ja kerran käyttöön otettu materiaali pysyy kierrossa mahdollisimman pitkään.