PlastLIFE-vuosiseminaari kokosi asiantuntijat, tutkijat ja käytännön toimijat pohtimaan muovien kiertotalouden nykytilaa, kansalaisten roolia muutoksessa ja uusia kestäviä ratkaisuja. Seminaarissa esiteltiin PlastLIFE-projektin välituloksia, jotka viitoittavat polkua muovien kestävään kiertotalouteen. Analyysi muovien kiertotalouden tilasta ja tarvittavista toimista Suomessa on julkaistu 27.11.2025. Linkki raporttiin on sivun alareunassa.
Muovien kiertotalous murroksessa
Muovien kiertotalous on käännekohdassa. Miten Suomi voisi vähentää muovijätettä, lisätä kierrätystä ja kehittää kestäviä materiaalivaihtoehtoja? Näitä kysymyksiä pohdittiin keskiviikkona 19. marraskuuta seminaarissa, joka pureutui muovien kiertotalouden tilaan vuonna 2025 ja tuleviin askeliin kohti kestävämpää muovitaloutta.
Aamupäivän ensimmäisessä osiossa Helena Dahlbo ja Milja Räisänen Suomen ympäristökeskuksesta esittelivät PlastLIFE-hankkeen ajankohtaisen analyysin muovien kiertotaloudesta. Keskusteluun osallistuivat myös Merja Saarnilehto (ympäristöministeriö), Nina Tura (LUT-yliopisto), Mika Surakka (Sumi Oy) ja Katja Alakerttula (Kiertotalous Pirkanmaa), jotka valottivat muovien kiertotaloutta eri toimijaryhmien näkökulmista.
Pakkausmuovien kierrätysaste laahaa, mutta keinoja sen parantamiseen on. Kuluttajien ja yritysten lajitteluinnokkuuden lisäksi tarvitaan kaikkia toimia kulutuksen vähentämiseksi, uudelleenkäytön lisäämiseksi ja korvaavien materiaalien kehittämiseksi. Näistä kaikista kuultiin esityksiä, jotka laajensivat näkökulmaa muovin kierrätyksen haasteista muun muassa vaikuttavaan muovipolitiikkaan ja tuotesuunnittelun mahdollisuuksiin.
Iltapäivä keskittyi kansalaisten rooliin murroksessa. Tommi Tikkanen (Syke) esitteli suomalaisten näkemyksiä muovien kiertotaloudesta. Tuoreen kyselytutkimuksen valossa kansalaiset suhtautuvat vaihtoehtoisiin materiaaleihin positiivisesti, mutta tuotemerkintöjä on tarpeen vielä kehittää, jotta vaihtoehtoisista materiaaleista valmistetut muovituotteet olisi helpompi tunnistaa. Alma Onali (Tampereen yliopisto) tarkasteli aivan tavallisen kaupan muovikassin kautta ihmisten ristiriitaista suhdetta ja tunteita muovia kohtaan. Hanna Savolahti (Syke) kertoi kunnille konkreettisia vinkkejä muovin uudelleenkäytön lisäämiseen yleisötapahtumissa, ja taiteilija Gary Markle näytti, miten taide voi toimia keinona aktivoida kansalaisia ympäristötoimiin muovin haittojen vähentämiseksi merissä.
Kaikkia ratkaisuja tarvitaan
Päivän kolmas osio, Muovien muodonmuutos, suuntasi katseen uusiin ratkaisuihin ja tutkimukseen. Asiantuntijat käsittelivät biohajoavien muovien mahdollisuuksia ja riskejä, muovien vaikutuksia maaperässä ja vesistöissä sekä uusien materiaalien kehittämistä. Puhujina olivat Sari Kauppi ja Salla Selonen Suomen ympäristökeskuksesta, Noora Risku (Jyväskylän yliopisto), Nelli Kyöstilä (Suomen Biokierto ja Biokaasu ry) ja Pentti Ruuttunen (Luonnonvarakeskus).
Seminaarin järjesti Suomen ympäristökeskus, joka koordinoi EU:n LIFE-ohjelman osarahoittamaa kansallista PlastLIFE-projektia. Suomen muovitiekarttaa toteuttavassa projektissa on mukana 17 hankekumppania ja sen tavoitteena on muovien kestävä kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä.
