Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa MicrAgri-hankkeessa (Makera) tutkittiin muovihiukkasten mahdollista vapautumista erilaisista maatalousmuoveista maaperään maatalousmailla Etelä-Suomessa. PlastLIFE -hankkeessa näitä tuloksia hyödynnetään koulutusmateriaalin tekemisessä ja tuloksia esitellään MICRO2024 -konferenssissa 23.-27.9.2024.
- Yleisin mikromuovityyppi tutkimuspaikoilla vastasi käytettyjä maatalousmuoveja. Tämä viittaa siihen, että maatalousmuovit ovat mikromuovien lähde maaperässä.
- Tutkituilla paikoilla korkeimmat mikromuovipitoisuudet löytyivät paikoista, joissa käytettiin oksohajoavaa polyeteenikalvoa. Oksohajoavien muovien markkinoille saattaminen on nykyisin kielletty EU:ssa (EU 2019/904).
- Mikromuovipitoisuudet olivat korkeita myös kohteissa, joissa käytettiin perinteisiä polyeteeni-katekalvoja, mutta suurempien PE-muovihiukkasten (> 2 mm) määrä oli melko alhainen. Tämä saattaa johtua siitä että viljelijät poistivat aktiivisesti suurempia muovinpalasia pelloilta tai makro- ja mikromuovien erilaisesta syntymekanismista (repeäminen vs. kuluminen).
- Korkeimmat pitoisuudet yli 2 mm kokoisista muoveista löytyivät kohteista, joissa käytettiin monivuotisia biohajoavia katekalvoja. Tulos viittaa siihen, että biohajoavien muovien hajoaminen maaperässä on hidasta pohjoisissa ilmasto-olosuhteissa.
- Posteri: Tutustu tarkemmin (pdf)
- MicrAgri-hankkeen raportti: https://helda.helsinki.fi/items/c4d99d0a-e5d9-4a40-986c-d06bc8914681
Tämä uutinen on siirretty 15.4.2025 verkkosivujen uudistamisen yhteydessä uudelle alustalle, ja siinä mahdollisesti olleet kuvat ja liitetiedostot eivät ole enää käytössä. Alkuperäisen julkaisupäivän linkit ja lisätietojen antajat eivät välttämättä enää pidä paikkaansa.
