Siirry sisältöön

Maatalousmuovien kierrätys vaatii toimivia keräysratkaisuja ja yhteistyötä

Suomessa syntyy vuosittain noin 12 000 tonnia maatalouden ja puutarhatuotannon muovijätettä, alkutuotannon pakkausmuovit mukaan luettuna.

Valkoisia paalimuoveja.
© Adobe Stock

PlastLIFE-projektissa julkaistun selvityksen mukaan suurin osa maatalousmuoveista olisi teknisesti kierrätettävissä, mutta kierrätystä vaikeuttavat erityisesti pitkät kuljetusmatkat, korkeat keräyskustannukset sekä muovien lajittelu- ja varastointikäytännöt maatiloilla.

Selvityksessä tarkasteltiin muun muassa paalimuoveja, paaliverkkoja, aumamuoveja, suojaharsoja, katekalvoja, kasteluletkuja ja maatalouden pakkausmuoveja. Raportissa kuvataan näiden muovien materiaalikoostumus ja käyttö sekä materiaalin tekninen kierrätettävyys mekaanisen kierrätyksen avulla. Lisäksi selvitys kokoaa yhteen maatalousmuovien käsittelyä ohjaavan sääntelyn, nykyiset keräys- ja kierrätysratkaisut sekä esittelee maatalousmuovien kierrätyksen keskeisiä toimijoita Suomessa.

Tulosten perusteella kierrätysasteen nostaminen edellyttää keräysverkoston ja kierrätyksen kehittämistä, syntypaikkalajittelun parantamista sekä viljelijöille suunnattua neuvontaa.

Julkaisun toteuttivat yhteistyössä Turun yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu ja Suomen ympäristökeskus (Syke) osana PlastLIFE-projektia.

Tutustu julkaisuun:

Lisätietoja

Johanna Yliskylä-Peuralahti

yliopisto-opettaja, Turun yliopisto

joylpe@utu.fi

040 154 5936