Muoveja on pitkään hyödynnetty useissa sovelluksissa rakennussektorilla, ja rakennus- ja purkumuovijätettä syntyykin suuria määriä vuosittain sekä Suomessa että Euroopan Unionin (EU) tasolla. Tästä huolimatta rakennus- ja purkujätteen muovisisältöä on tutkittu suhteellisen vähän. Lisäksi rakennus- ja purkumuovijätteen kierrätykseen liittyy tällä hetkellä monia ongelmia lineaaritalouden käytänteiden oltua pitkään valloillaan.
Tämän raportin pääasiallisena päämääränä oli tunnistaa ja tarkastella lainsäädännöllisiä ja logistisia haasteita sekä esteitä, jotka liittyvät rakennus- ja purkumuovijätteen kierrätykseen EU:ssa ja Suomessa. Raportti tehtiin kirjallisuuskatsauksena, ja se tarjoaa yleiskatsauksen rakennus- ja purkujätteeseen sekä sen hallintaan Suomessa ja EU-tasolla.
Nykyisellään EU-lainsäädäntö ei ole riittävä luomaan markkinaympäristöä, jossa kierrätysmuovit olisivat etulyöntiasemassa neitseellisiin muoveihin verrattuna. Muun muassa nykyisen lainsäädännön ja toimintaperiaatteiden puutteellinen toimeenpano, matala jätteenpoltto- ja kaatopaikkaverotus, EU-tason ei-enää-jätettä (EEJ) -kriteerien puuttuminen sekä rakennus- ja purkumuovijätteen huomiotta jättäminen kierrätystavoitteissa tunnistettiin raportissa olennaisimmiksi haasteiksi ja esteiksi rakennus- ja purkumuovijätteen kierrätykselle EU:ssa, tietyin osin myös Suomen kohdalla. Lisäksi keskittyminen rakentamisen kalvomuoveihin, riittämättömät toimenpiteet jätteenpolton vähentämiseksi, kiertotalouden toimien hidas eteneminen, ja ympäristölainsäädännön päällekkäisyys hankaloittavat kierrättämistä Suomessa.
Sekä EU:lla että Suomella on ollut vaikeuksia rakentamisen ja purkamisen muovijätteiden erilliskeräyksen kanssa. Tämän lisäksi muihin logistisiin ongelmiin kuuluvat jätteenkäsittelyasemien vähyys sekä seuranta-, läpinäkyvyys- ja dataongelmat. Suomessa ei ole vahvaa muovinkierrätyskulttuuria varsinkaan rakennus- ja purkumuoveille, ja muovijätteiden käsittelylaitosten väliset matkat ovat pitkiä. Saavutettavuusongelmat, likaisuus ja kontaminoituminen, logistiikan kustannukset sekä vähäiset käsittelymahdollisuudet tekevät erityisesti purkumuovijätteiden kierrättämisestä usein hyvin haastavaa tai jopa mahdotonta.
Jatkotutkimusta tarvitaan nykyisen eurooppalaisen rakennuskannan muoveihin, uudisrakentamisen muovinkäyttöön, ja syntyvään rakennus- ja purkumuovijätteeseen liittyen, sekä rakennus- ja purkumuovijätteen arvoketjun logistiikan hinnan selvittämiseksi. Rakennus- ja purkumuovin kierrättämisellä on kuitenkin potentiaalia kaikista haasteista ja esteistä huolimatta. Olennaisen tutkimustyön ja lainsäädännöllisten muutosten, suunnitelmallisen rakentamisen, muovien korkean tason seurannan, olemassa olevien ja uusien teknologioiden kehityksen sekä laajan muovien kiertotaloutta tukevan kulttuurillisen muutoksen kautta sekä Suomessa että EU:ssa voidaan saavuttaa korkea-asteinen rakennus- ja purkumuovien kierto.
