Me kaikki teemme muoviin liittyviä päätöksiä. Ne koskevat esimerkiksi sitä, mitä keräämme kaupassa ostoskoriimme tai miten lajittelemme jätteet. Jotkut tekevät työssään päätöksiä myös muiden puolesta ja silloin tutkittua tietoa tarvitaan päätöksenteon tueksi. Kokosimme muovien kiertotaloutta edistävässä PlastLIFE-projektissa erityisesti kansanedustajille ja muille poliittisille päätöksentekijöille koosteen siitä, miten viedä muovien kestävää kiertotaloutta eteenpäin Suomessa.
Kansallinen muovien kiertotaloutta edistävä ohjelma – Muovitiekartta – on tukenut muovien kiertotaloutta ja laaja-alaista yhteistyötä Suomessa. Tarvitsemme kuitenkin lisää toimia, joilla tuetaan kestävästi valmistettujen tuotteiden sekä kiertotaloutta edistävien liiketoimintamallien kehitystä ja toimintaa. Samalla vahvistetaan huoltovarmuutta ja luodaan kiertotalouden markkinoita.
Tarvitsemme lisää toimia, joilla tuetaan kestävästi valmistettujen tuotteiden sekä kiertotaloutta edistävien liiketoimintamallien kehitystä ja toimintaa.
Muovien turhaa kulutusta voidaan hillitä esimerkiksi siirtymällä kertakäyttöisistä uudelleenkäytettäviin tuotteisiin. Uudelleenkäytön valtavirtaistuminen ei kuitenkaan tapahdu itsekseen vaan tarvitsee tehokkaita ohjauskeinoja elinkeinotoiminnan tueksi. Poliitikkojen tehtävänä on osaltaan päättää, millaisia ohjauskeinoja käytetään muovien kiertotalouden edistämisessä .
Me ehdotamme muun muassa verokannusteita ja julkisten hankintojen kriteeristöjen luomista tukemaan uudelleenkäytettävien ja kierrätysmuovista valmistettujen tuotteiden tuotantoa. Virossa, Ranskassa ja Belgiassa uudelleenkäyttöä tapahtumien järjestämisessä on tuettu myös sääntelyn avulla, mikä on vahvistanut uudelleenkäytön markkinoita.
Tarvitsemme edelleen myös lisää tietoa ympäristön suojelemiseksi. Muovi itsessään ei ole syyllinen ongelmaan, vaan meidän ihmisten käyttäytyminen ja toimintatavat sekä erilaiset prosessit, joiden seurauksena muovia päätyy ympäristöön. Roskien ja mikromuovien reitit ja vaikutukset ympäristöön pitäisi selvittää entistäkin tarkemmin. Mikromuovien ekologista riskinarviointia tutkitaan ja kehitetään esimerkiksi Hollannissa.
Voimme oppia hollantilaisilta, millaisin perustein voisimme esimerkiksi rajoittaa teollisuuden mikromuovipäästöjä. Meillä on kuitenkin erilaiset luonnonolosuhteet, joten roskaantumisen ehkäisyn ja vaikutusten tutkimusta on tarpeen tehdä myös Suomessa.
Erityisesti haluan kannustaa yhteiskuntamme päätöksentekijöitä: jos muovien kestävän kiertotalouden asiat ja PlastLIFE-projektin toimintasuositukset herättävät mielenkiintosi ja haluat keskustella aiheesta, ole rohkeasti yhteydessä meihin. Projektin 17 kumppanin ryhmässä on laaja kattaus asiantuntemusta ja taustatietoa. Tulemme mielellämme keskustelemaan kanssanne!
