Erilaisia muovilajeja on maailmassa tuhansia, koska kevyitä, kestäviä ja hygieenisiä muovituotteita tarvitaan nyky-yhteiskunnassa laajasti. Muovit ovat tärkeitä esimerkiksi rakentamisessa, terveydenhuollossa, kuluttajaelektroniikassa ja elintarvikkeiden pakkaamisessa. Ilman muovia esimerkiksi ruokahävikki lisääntyisi, kun moni tuoretuote pilaantuisi nopeammin.
Biopohjaiset ja uusiomuovit vähentävät CO₂-päästöjä
Perinteisesti muoveja on valmistettu fossiilisista raaka-aineista, kuten raakaöljystä ja maakaasusta. Muoveja voidaan tehdä myös uusiutuvista raaka-aineista, kuten maissista ja mäntyöljystä. Tällaiset biopohjaiset muovit vähentävät muovinvalmistuksen hiilidioksidipäästöjä. Samaa tavoitetta kohti tähdätään biohajoavilla muoveilla ja kierrätetyillä uusiomuoveilla.
Alkuperästä riippumatta kaikilla muoveilla on paljon yhteistä, kuten kemiallinen rakenne ja käyttökohteet. Muoveja yhdistävät myös samat ongelmat. Muovin parhaita ominaisuuksia on kestävyys, ja se kääntyy helposti haitaksi, jos muovi päätyy ympäristöön. Biohajoavatkaan muovit eivät hajoa ympäristössä riittävän nopeasti, vaan hajoaminen vie eri olosuhteissa erilaisia aikoja.
Kehitystä tapahtuu kuitenkin koko ajan. Plastics Europen skenaariotyön mukaan(siirryt toiseen palveluun) vuonna 2050 biopohjaisten muovien osuus voisi olla jopa lähellä 17 prosenttia ja uusiomuovien noin 65 prosenttia kaikesta muovin käytöstä. Uusia mahdollisuuksia tarjoavat myös hiilenkaappausmuovit (CCU), joiden raaka-aineena käytetään teollisista prosesseista, kuten jätteenpoltosta, vapautuvaa hiilidioksidia.
Tärkeintä on välttää turhaa kulutusta
Perinteisten muovien korvaaminen ei ole helppoa, koska uusia materiaaliehdokkaita on arvioitava tarkkaan. Onko uusi materiaali käyttäjille turvallinen? Paljonko sen tuottaminen kuluttaa luonnonvaroja? Mitkä ovat materiaalin todelliset elinkaaripäästöt ja talousvaikutukset?
Vielä mikään yksittäinen materiaali ei pysty poistamaan muovien tarvetta. Paras keino käyttää muoveja vastuullisemmin onkin välttää turhaa kulutusta ja kertakäyttötuotteita, mikä vaikuttaa myös muoviroskaantumiseen. Ongelmat ovat muoveja laajempia, yhteiskunnallisia ja globaaleja.
Muutoksen keskellä jokainen meistä tarvitsee yhteiskunnan tukea ja kannustimia. Lainsäädännöllä on jo onnistuttu rajoittamaan esimerkiksi kertakäyttöisten muovipillien käyttöä, ja kuluttajia voidaan tukea selkeyttämällä lajittelua ja kierrätysohjeita. Yritykset puolestaan kehittävät aktiivisesti ratkaisuja kierrätyksen tehostamiseksi ja uusien, kestävämpien materiaalien käyttöön.
Kun lainsäädäntö ohjaa johdonmukaisesti kohti kestävämpiä valintoja ja muovien ympäristövaikutukset tuodaan kuluttajille ymmärrettävästi esiin, on meidän kaikkien helpompi suosia vaihtoehtoja, jotka kuormittavat luontoa vähemmän ja säästävät luonnonvaroja.
Kirjoittaja
Jenni Syvänne
projektipäällikkö, Muovipoli Oy; PlastLIFE-projektikumppani
etunimi.sukunimi@muovipoli.fi
Pääkuva: Adobe Stock
