Valkoiset paalit ovat yleinen näky pelloilla. Paalien kääreenä toimiva kalvo on PE-LLD-muovia, eli lineaarista pientiheyspolyeteeniä.
Se toimii erinomaisena suojana rehun säilytyksessä, sillä se on ominaisuuksiltaan kestävää, venyvää ja joustavaa. Suomessa syntyy vuosittain 12 000 tonnia maatalousmuovijätettä, josta yli 7000 tonnia on paalimuoveista syntyvää.
Mitä paalimuovijätteelle tapahtuu ja miten sitä tulisi käsitellä, jotta maatalousmuovien kiertotalous toimisi paremmin?
Tähän mennessä kerääjien ja vastaanottavien kierrätyslaitosten vähäinen määrä on rajoittanut kierrätystä ja paalimuovia on kerätty vain satunnaisesti. Tästä on seurannut paalimuovin kerääntymistä tiloille.
Viljelijän valinnat vaikuttavat osana kiertotalouden kokonaisuutta
Paalimuovin matka pellolle alkaa, kun viljelijä valitsee muovituotteen käyttöönsä. Viljelijän ostopäätökseen voi vaikuttaa hinnan ja käyttöominaisuuksien lisäksi muovin tuotannon sijainti ja tieto siitä, onko tuotteen valmistukseen käytetty kierrätysmuovia. Jo tällaisilla kulutusvalinnoilla pystytään edistämään kiertotaloutta. Myös paalauksen aikana ja paalia avatessa voidaan toimia tavoilla, jotka vähentävät muovin käyttömäärää ja estävät sen likaantumista. Jätemuovin puhtaus edistää kierrätettävyyttä ja käytetyt paalimuovit kannattaakin ravistella puhtaiksi.
Jätteen syntypaikkalajittelu on tärkeää myös paalimuovien kohdalla. Kun paalimuovit on käytön jälkeen lajiteltu valkoisiin ja muihin väreihin, ne varastoidaan odottamaan seuraavaa matkaansa.
Säilytys puhtaassa ja kuivassa paikassa varmistaa uusioraaka-aineen korkean laadun ja vähentää kuljetuskustannuksia, kun kosteus ei pääse kerryttämään kuorman painoa. Säilytettävät muovit vievät vähemmän tilaa, jos paalimuovit puristetaan sopivan kokoisiksi paaleiksi. Monet viljelijät ovat keksineet omiin tarpeisiinsa sopivia ratkaisuja muovien säilytykseen, ja hyviä käytänteitä kierrättämällä kaikki pääsevät osaksi maatalousmuovien kierrätystä.
Kiertotalous vaatii kuitenkin kaikkien yhteistyötä
Jotta matkansa jatkumista odottavat paalimuovit eivät jäisi kiertotalouden kyydistä ja eksyisi ympäristöön, jonkun on toimittava matkanjärjestäjänä. Paalimuovi ei kuulu lakisääteiseen tuottajavastuuseen, joka velvoittaisi tuotteiden valmistajia ja maahantuojia huolehtimaan tuotteen elinkaaren loppupäästä.
Maatalousmuovien valmistajat ja myyjät ovat kuitenkin halunneet ottaa kierrätyksestä vastuun toimimalla osana vapaaehtoista kierrätysyhteisöä. Suomen Maatalousmuovien Kierrätys Oy (SuMaKi) aloitti paalimuovien keräyksen suoraan tiloilta veloituksetta elokuussa 2024. Paalimuovien keräyksen ja kierrätyksen kustannukset katetaan muovikalvojen myyntihintaan sisältyvällä kierrätysmaksulla.
Uusiomuovirakeesta voidaan valmistaa esimerkiksi uutta paalimuovia ja matka pellolle voi jälleen alkaa.
Suomen Maatalousmuovien Kierrätys Oy kuljettaa käytetyt paalimuovit yhteistyökumppaninsa kierrätyslaitokselle, jossa ne pestään, silputaan ja lopulta niistä sulatetaan granulaattia. Tästä uusiomuovirakeesta voidaan valmistaa esimerkiksi uutta paalimuovia ja matka pellolle voi jälleen alkaa. Valitettavasti osa maatalouden muoveista ei kohtaa yhtä onnellista loppua, sillä ne päätyvät polttoon tai jäävät luontoon.
Paalimuovien lisääntynyt saattaminen osaksi uusiomuovimarkkinoita on edistysaskel maatalousmuovien kierrätyksessä. Kierrätysyhteisöjen toimintaa voisi tulevaisuudessa laajentaa koskemaan yhä useampia muovituotteita, mihin myös Suomen Maatalousmuovien kierrätys Oy pyrkii. Tämä vaatii maatalouden toiminnanharjoittajien, muoviteollisuuden ja kierrätysyritysten yhteistä toimintaa kohti kestävämpää muovinkäyttöä ja toimivaa kiertotaloutta.
Lue lisää
Kirjoittajat
Hanna Kivistö(siirryt toiseen palveluun) ja Roosa Saarinen(siirryt toiseen palveluun), Turun yliopisto
Pääkuva: stock.adobe.com
