Muovia kertyy valtameriin, maaperään ja ihmiskehoon

Muoviroskia löytyy jo lähes kaikenlaisista elinympäristöistä suuressa ja pienessä mittakaavassa. Mikromuoveja päätyy ihmiskehonkin sisälle, tupakantumpit sotkevat kadunvarsia ja muoviroskaan voi törmätä niin erämaavaelluksella, vuoristossa kuin valtameriristeilyllä.

– Juuri valtamerten valtavat muoviroskapyörteet havahduttivat maailman muoviroskaantumisen ongelmaan, kertoo Syken meri- ja vesiratkaisujen erikoistutkija ja meribiologi Sanna Suikkanen.

Tarkkoja seurantatietoja muoviroskan määrästä on saatavilla vain merenrannoilta, vaikka pääosa muoviroskasta syntyy maalla. WWF:n mukaan merissä on yli 150 miljoonaa tonnia eli 150 miljardia kiloa muovia. Sillä täyttäisi reilusti yli 6 miljoonaa rekka-autoa. Vertailukohtana yhdyskuntajätettä syntyy Suomessa noin 3 miljoonaa tonnia vuosittain.

Rantaroskaa vähiten Itämerellä

Euroopassa juuri merien roskaantumiseen on alettu kiinnittää ensimmäisenä huomiota, ja meristrategiadirektiivi(siirryt toiseen palveluun) velvoittaa EU-jäsenmaat seuraamaan merien roskaantumisen tilaa. Rantaroskan määrää on seurattu Itämerenkin rannoilla yli 10 vuoden ajan.

– Itämeri on Euroopan merialueista vähiten roskainen, vaikka muoviroskaa löytyy aina rannoilla kulkiessa, Suikkanen toteaa. Välimerellä ja Mustallamerellä roskaantumista lisää turismi; Pohjanmerellä puolestaan kalastus.

Muoviroskaantuminen on kuitenkin aina maailmanlaajuinen ilmiö, koska kevyt ja kestävä muoviroska lentää tuulien mukana kauas ja kelluu vesistöissä pitkälle lähtöpaikastaan.

– Siksi muoviroskia löytyy Suomessakin niin asumattomilta Itämeren ulkosaarilta kuin sisämaan luonnonsuojelualueilta. Muoviroska voi myös olla vanhaa, koska muovi säilyy luonnossa kauan.

Muoviroska voi olla vanhaa, koska se säilyy luonnossa hyvin kauan.

Minkälaista muoviroskaa rannoilta löytyy?

Suikkasen mukaan muoviroskaantuminen on vähäisintä Suomen kaltaisissa maissa, joissa on toimiva jätehuolto ja suhteellisen pieni asukasluku. Roskaantumista lisää suuri väestömäärä.

– Eniten muoviroskaa on siellä missä ihmisiäkin. Jätteitä kasataan yhä eri puolilla maailmaa avoimille kaatopaikoille, joista ne leviävät ympäristöön, jokiin ja niiden kautta meriin.

Tupakantumpit ja kertakäyttötuotteet, kuten muovipullot, ovat maailman yleisimpiä muoviroskia. Suomessa vuonna 2023–2024 yleisimpiä muoviroskia olivat tupakantumpit, erilaiset muovinpalat, nikotiinipussit, karkkikääreet ja sipsipussit. Roskaantumista seurataan Suomessa 15 Itämeren rannalla.

– Vuonna 2024 eniten muoviroskaa oli kaupunkirannoilla, noin kuusinkertainen määrä luonnontilaisiin rantoihin verrattuna, Suikkanen kertoo. Eniten muoviroskaa löytyi Perämeren ja Saaristomeren rannoilta; vähiten Merenkurkun ja Selkämeren. Erot heijastavat enemmän rantatyyppejä kuin maantieteellistä sijaintia. – Esimerkiksi Perämerellä seurataan pääasiassa melko roskaisia kaupunkirantoja, Selkämerellä taas luonnontilaisia.

Rantojen roskaantumisessa näkyvät myös alueen elinkeinot ja teollisuus, kuten kaupunkien lähellä rantarakentaminen ja virkistyskäyttörannoilla tupakantumpit, nikotiinipussit, karkkipaperit ja ilotulitusroskat.

– Sen sijaan luonnontilaisilla rannoilla roskaa tulee enemmän mereltä päin: lähinnä kalastuksesta ja meriliikenteestä, Suikkanen tarkentaa.

Maaperän muoviroskista vasta vähän tietoa

Muoviroskien vaikutusta makeisiin vesistöihin tai maaperään on tutkittu meriä vähemmän. Tietoja muovien haitallisista ympäristö- ja terveysvaikutuksista koottiin yhteen vuonna 2022 Suomen ympäristökeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hankkeessa(siirryt toiseen palveluun).

– Maaympäristöön on arvioitu päätyvän muovia alueesta riippuen jopa 20 kertaa enemmän kuin vesiympäristöön asutuksen ja ihmistoimintojen läheisyyden takia, Suikkanen sanoo.

Maaperässä muoviroska hautautuu suhteellisen nopeasti aluskasvillisuuden alle, mutta muovien haitallisuus ei katoa mihinkään. Muoviroskat vaikuttavat esimerkiksi maaperän ominaisuuksiin ja monien maanviljelyllekin hyödyllisten eliöiden, kuten lierojen, elämään.

– Rehupaaleista luontoon päätyvä muovi voi olla vahingollista myös kotieläimille, jotka syövät sitä vahingossa.

Vatsat täynnä muovia

Muoviroskaantuminen heijastuukin monenlaisten eläinten, kuten lintujen ja kalojen, terveyteen. Suikkasen mukaan muoviroskaan takertuminen voi estää eläintä liikkumasta, etsimästä ruokaa ja pääsemästä suojaan saalistajilta.

– Ja jos muovikappaleita päätyy hengityselimiin tai ruuansulatuskanavaan, eläin voi tukehtua tai nääntyä hengiltä. Kun vatsa on täynnä muovia, eläimelle ei tule näläntunnetta.

Muoviroskat, kuten riekaleiksi hapertuvat muovipussit, voivat olla vaarallisia myös koti- ja lemmikkieläimille. Lisäksi muovit sisältävät monenlaisia haitallisia kemikaaleja.– Esimerkiksi tupakantumpit ovat määrällisesti maailman yleisin muoviroska, ja kaikki nikotiinia sisältävät tuotteet ovat myrkyllisiä koirille, Suikkanen muistuttaa.

Muoviroskaantuminen voi vaikuttaa myös kokonaisiin elinalueisiin. Muovipressujen kaltaiset suuret kappaleet voivat peittää merenpohjassa laajan alueen, jossa kasvit kuolevat eivätkä merieläimet saa happea.

– Samalla jotkut lajit voivat kukoistaa löytäessään muovista uusia kiinnittymisalustoja, ja muoviroskan mukana kulkeutuu myös vieraslajeja. Roskaantumisen kokonaisvaikutus ekosysteemiin voikin olla arvaamaton.

Tupakantumpit ovat määrällisesti maailman yleisin muoviroska.

Muoviroskat uhkaavat ihmisiä ja elinkeinoja

Muoviroskaantuminen ei ole vain ympäristökysymys, vaan sillä voi olla taloudellisia vaikutuksia. Rantalomakohteen, saariston tai tunturien maine kärsii, jos turisteja on vastassa roskilla sotkettu ympäristö. Suikkasen mukaan muoviroskaantuminen voikin lisätä yritysten siivouskuluja. Lisäksi vesistöjen roskaisuus voi aiheuttaa vaurioita vesikulkuvälineille ja kalastusaluksille.

– Toisaalta kalastus ja kalanviljely myös tuottavat muoviroskaa. Narumaiset muoviroskat, kuten siimat, ovat eläinten kannalta kaikkein vaarallisimpia niin maalla kuin merellä.

Suomessa muoviroskat ovat kaupunkiympäristössä lähinnä esteettinen haitta, mutta roskien mukana voi kulkeutua taudinaiheuttajia. Suikkasen mukaan se on terveysriski erityisesti lämpimissä maissa, joissa on puutteellinen jätehuolto.

– Roskaista vettä saatetaan käyttää peseytymis- ja juomavetenä, ja jos muoviroskia poltetaan, hengitysilman laatu voi heikentyä huomattavasti.

Mikromuoveja löytyy jo koko ihmiskehosta

Silmin havaittavien muovikappaleiden eli makromuovien lisäksi ongelmia aiheuttavat mikromuovit. Mikromuoviksi määritellään muovipalat, jotka ovat kooltaan alle 5 millimetrin kokoisia hiukkasia. Alle 0,1 millimetrin kokoiset muovinpalat ovat nanomuovia, joita ei näe paljaalla silmällä.

– Suomessa jätevedenpuhdistus pidättää mikromuoveista jopa 99 prosenttia, mutta niitä jää jätevesilietteeseen. Sen kautta muovia päätyy maaperään, esimerkiksi lannoitetuotteiden mukana, Suikkanen kertoo.

Suurimpia mikromuovin lähteitä ovat esimerkiksi autojen renkaat, teollisuus ja tekonurmikentät. Kotitalouksissa mikromuovia on muun muassa kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa sekä ulkomaaleissa. Myös vaatteiden pesu tuottaa mikromuovia.

– Onkin ikävä ajatus, että tuotamme ympäristöön koko ajan lisää muovia, vaikka vanhatkin muovit ovat edelleen kierrossa. Siksi muoviroskan määrä ympäristössä kasvaa, Suikkanen toteaa.

Muovit kertyvät ihmiselimistöön sitä laajemmin, mitä pienempikokoista muovi on. Muovia on löydetty(siirryt toiseen palveluun) jo koko kehosta aina aivoista verenkiertoon ja sisäelimistä luuytimeen. Ruuansulatuselimistön kautta suurin osa muoveista poistuu luonnollisesti, mutta joidenkin tutkimusten mukaan mikromuovit voivat olla terveydelle haitallisia. Myös kemikaalit(siirryt toiseen palveluun) ovat mikromuoveissa samanlainen terveysongelma kuin makromuoveissa.

Kotitalouksissa mikromuovia on muun muassa kosmetiikka- ja hygieniatuotteissa.

Lainsäädäntö tehoaa muoviroskaantumiseen!

Suikkanen on varovaisen toiveikas tulevaisuuden suhteen. Muovien tutkimuksella ja lainsäädännöllä on selvästi merkitystä, ja esimerkiksi EU:n kertakäyttömuovidirektiivillä(siirryt toiseen palveluun) (SUP, single-use plastics) on jo saatu karsittua tiettyjen kertakäyttöisten muoviroskien määrää.

– Myös rantaroskien määrä on vähentynyt Itämeren rannoilla noin 45 prosenttia ja kertakäyttömuoviroskien määrä noin 30 prosenttia vuodesta 2015.

Muovintuotannon ennustetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä, ja WWF arvioi muovijätteen määrän jopa nelinkertaistuvan merissä seuraavien 25 vuoden aikana. Paljon olisi kuitenkin tehtävissä. YK:n ympäristöohjelman(siirryt toiseen palveluun) (UN Environment Programme, UNEP) mukaan muoviroskaa olisi mahdollista vähentää maailmalla jopa 80 prosenttia tulevien 15 vuoden aikana.

– Vaikka muovintuotanto lisääntyy, muoviroskan määrän ei tarvitse kasvaa! Suikkanen korostaa.

Muutos vaatii yhteiskunnallisia toimia niin Suomessa kuin globaalisti. Muovien käyttöä pitäisi vähentää ja tarpeettomasta käytöstä, esimerkiksi kertakäyttöastioissa, luopua kokonaan. Lisäksi muoveja pitäisi korvata vähemmän ympäristöhaittoja sisältävillä materiaaleilla. Suikkasen mukaan myös valvontaa tarvitaan.

– Esimerkiksi rakentamisesta pääsee luontoon muoveja, joista styroksit ovat harvinaisen ikäviä. Ne murentuvat pieniksi paloiksi, leviävät helposti ja ovat todella vaikeita poistaa ympäristöstä.

Vaikka muovintuotanto maailmassa lisääntyy, muoviroskan määrän ei tarvitse kasvaa!

Miten jokainen voi vähentää muoviroskaantumista?

Selkeä keino muoviroskaantumisen vähentämiseen on turhien kertakäyttöisten muovituotteiden välttäminen. Muovien kierrätystäkin pitäisi tehostaa, koska muovipakkausten kierrätysaste on Suomessa vain hieman yli 30 prosenttia.

Huolellinen lajittelu niin kotona kuin matkoilla voi muuttaa tilanteen ja suojata lähiympäristön lisäksi valtamerten rantoja.

– Jos muovipullo heitetään roskakorin sijaan järveen vaikkapa Saimaan mökkirannalta, se voi kellua kokonaisena Vuoksen kautta Laatokkaan ja sieltä edelleen Nevajokea Suomenlahteen, josta se voi päätyä aikanaan jopa eteläiselle pallonpuoliskolle, Suikkanen kuvailee.

Ihmisen jäljiltä ympäristöön ei saisi jäädä mitään ylimääräistä.

– Luontoon ei saisi heittää myöskään nikotiinipusseja tai purukumia, koska niissäkin on muovia. Onneksi ihmiset ovat Suomessa lajittelun suhteen todella fiksuja. Asenteet ovat muuttuneet jo paljon.

Lisätietoja