Yritysten vihreän siirtymän innovaatioissa yhdistyvät käytännön tarpeet ja tiede. Laajasti tutkimuslaitoksia, julkisia toimijoita ja yrityksiä yhdistävä PlastLIFE-hanke on yksi tarpeellisista alustoista, joka mahdollistaa muovien vihreän siirtymän.
Suurin osa innovaatioista syntyy yrityksissä. Työ- ja elinkeinoministeriön(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) mukaan kestävän kehityksen tavoitteet ovat mukana lähes 90 prosenttisesti kaikista tämän vuosikymmenen suomalaisista innovaatioista.
Vuonna 2022 Suomi oli yksi edistyneimpiä maita YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanon vertailussa(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun). Myös yhdistämällä tutkimus- ja kehityspanostus YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, Suomi sijoittuu johtavien maiden joukkoon (valtioneuvosto.fi)(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun).
Merkittävä innovaatiopotentiaali liittyykin yliopisto- ja korkeakouluosaamisen laajempaan hyödyntämiseen yritysten innovaatiotoiminnassa.
Ympäristöystävälliset innovaatiot kasvussa
Tilastokeskuksen tuore katsaus tarjoaa mielenkiintoisen näkymän yritysten vihreän siirtymän tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Sen mukaan 60 prosenttia innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä ilmoitti ympäristöhyötyjä tuottavien innovaatioiden käyttöönotosta.
Teollisuuden yrityksillä osuus oli vielä korkeampi. Ympäristöhyödyt liittyivät muun muassa lopputuotekäytön tai yrityksen pienentyneeseen hiilijalanjälkeen tai energiankäyttöön, tuotteen elinkaaren pidentämiseen, tuotteen kierrätysmahdollisuuksiin sekä materiaalien ja veden vähentyneeseen käyttöön tai kierrätykseen.
Innovaatioyhteistyökumppaneita oli yli 90 prosentilla yrityksistä. Yleisintä oli innovaatioyhteistyö laite- tai materiaalitoimittajien, konsulttien, kaupallisten laboratorioiden ja yksityisten tutkimuslaitosten kanssa. Vain 18 prosenttia vastanneista oli tehnyt yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa.
Tiedettä vai käytäntöä?
Luvut eivät kerro, olivatko syntyneet innovaatiot tiede- vai käytäntölähtöisiä. Perinteinen perustutkimuksesta kumpuava, tiedelähtöinen innovaatiotoiminta tähtää radikaaleihin läpimurtoinnovaatioihin.
Käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan keskiössä on taas yhdistää käytäntö- ja markkinalähtöisiin tarpeisiin paras tieteellinen, tekninen ja muu osaaminen, ja syntyvät innovaatiot ovat usein asteittaisia prosessi- ja tuoteparannuksia [5]. Jotain voidaan kuitenkin päätellä siitä, että käytäntölähtöisen DUI-mallin arvioidaan tuottavan jopa 96 prosenttia kaikista innovaatioista. Molempia tapoja tarvitaan.
Uusien vihreän siirtymän innovaatioiden syntymiseksi on erityisen tärkeää luoda mahdollisuuksia, rajapintoja, alustoja, menetelmiä sekä työkaluja tiede- ja yritysmaailman kohtaamisille.
PlastLIFE-hanke: yhteistyötä vihreään siirtymään
Laajasti tutkimuslaitoksia, julkisia toimijoita ja yrityksiä yhdistävä PlastLIFE-hanke on yksi tällaisista alustoista muovien vihreän siirtymän mahdollistamiseksi sekä yhteistyön ja tiedon lisäämiseksi.
Muovipolin osahankkeessa keskitymme erityisesti uusien kierrätys- ja biopohjaisten materiaalien käyttöönottoon kehittämällä siihen liittyvää osaamisverkostoa ja palvelumalleja sekä tukien yritysten innovaatioprosessien käynnistymistä.
Uusi tutkimus- ja kehitysrahoituslaki: tavoitteena neljä prosenttia bruttokansantuotteesta
Ilolla vastaanotettu uusi tutkimus- ja kehitysrahoituslaki asettaa Suomen TKI-panostuksen tavoitetasoksi neljä prosenttia BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Rahoitusta kanavoidaan yrityksille muun muassa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan verohuojennusten ja Business Finlandin kautta.
Business Finlandin veturihankkeet sekä teollisten materiaalivirtojen kiertotalouden ohjelma tarjoavatkin erittäin hyvät puitteet ja rahoitusmahdollisuudet yritysten ja tutkimuslaitosten käytännön yhteistyölle ja vihreän siirtymän innovaatioille – sekä niille radikaaleille että hitaammassa tahdissa maailmaa mullistaville.
Kirjoittajasta
Sauli Eerola on Muovipoli Oy:n toimitusjohtaja. Muovipolin tavoitteena on vahvistaa muovialan yhteistyötä ja verkostoitumista uusien vastuullisten muovi- ja materiaaliratkaisujen kehittämiseksi sekä käyttöönottamiseksi. Muovipolin New Plastics Center NPC -osaamisverkoston kehitystyö saa rahoitusta PlastLIFE-hankkeesta.
Lähteet
1 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161903/VNTAES_2019_62.pdf(siirryt toiseen palveluun)
2 https://sdgtransformationcenter.org/reports/sustainable-development-report-2022(siirryt toiseen palveluun)
3 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164794/TEM_2023_20.pdf?sequence=4(siirryt toiseen palveluun)
4 Tilastokeskus: https://stat.fi/julkaisu/cln1gzxf03sv20bw1rc1nnwua(siirryt toiseen palveluun)
5 Suomalaisen innovaatiojärjestelmän mosaiikki-alueellisten teemavalintojen tarkastelu, Harmaakorpi Vesa, Hermans Raine, Uotila Tuomo, 2009.
Tämä blogi on siirretty 15.4.2025 verkkosivujen uudistamisen yhteydessä uudelle alustalle, ja siinä mahdollisesti olleet kuvat ja liitetiedostot eivät ole enää käytössä. Alkuperäisen julkaisupäivän linkit ja lisätietojen antajat eivät välttämättä enää pidä paikkaansa.
