Uudelleenkäytön aika on nyt!

Uudelleenkäyttö on tuotteen tai sen osan käyttämistä uudelleen samaan tarkoitukseen kuin mihin se on alun perin suunniteltu. Uudelleenkäyttö on hyvä erottaa kierrätyksestä, jossa materiaalit hyödynnetään uusien tuotteiden raaka-aineena.

Uudelleenkäyttö on keskeinen osa kiertotaloutta. Kun tuotteet ja tavarat pysyvät mahdollisimman pitkään käytössä, vähenevät sekä neitseellisten luonnonvarojen tarve että jätemäärät. Tuttu uudelleenkäytön toimintamalli on käytettyjen tavaroiden vertaiskauppa internet-alustoilla, kirpputori- ja kierrätyskeskustoiminta tai tavaroiden vaihto tuttujen kesken.

Myös pakkauksia voidaan uudelleenkäyttää ja tähän kohdistuukin paineita myös lainsäädännön puolelta. Uudelleenkäyttöä on myös erilaiset liiketoimintamallit, joissa yritys tarjoaa uudelleenkäyttöön perustuvia palveluja esimerkiksi uudelleenkäytettävät astiat tapahtumissa. Uudelleenkäyttö luo työpaikkoja ja se tukee heikommassa asemassa olevia ihmisiä.

Uudelleenkäyttö ei ole aina ympäristön kannalta suotuisa ratkaisu. Oleellista on, korvataanko uudelleenkäytöllä aidosti uuden ostamista vai lisääkö se kulutusta entisestään. Uudelleenkäytöstäkin aiheutuu haitallisia ympäristövaikutuksia keräyksen, kuljetuksen, pesun, kunnostuksen ja jälleenmarkkinoinnin takia. Tärkeää onkin löytää kokonaisvaikutuksiltaan soveltuvimmat uudelleenkäytön ratkaisut. Siksi tietoa ja tutkimusta uudelleenkäytöstä osana kiertotalouden systeemistä muutosta tarvitaan lisää.

Toimintasuosituksia uudelleenkäytöstä

Uudelleenkäytön avulla voidaan vähentää muovien ylikulutusta ja sen aiheuttamia ympäristöongelmia. Uudelleenkäyttömallien valtavirtaistaminen vaatii merkittäviä lainsäädännöllisiä ja asenteellisia muutoksia. Suomen ympäristökeskuksen koordinoiman tutkimushankkeen suositukset keskittyvät erityisesti muovisten kertakäyttöpakkausten vähentämiseen ja muovituotteiden uudelleenkäytön lisäämiseen.

Tuotteiden ja pakkausten uudelleenkäyttö on kiertotalouden toimintamalli, jossa tuotteita tai niiden osia käytetään uudelleen samaan tarkoitukseen mihin ne on valmistettu. Se on eri asia kuin kierrätys, jossa käytöstä poistettu tuote on jätettä, joka käsitellään ja siitä eroteltavissa olevat raaka-aineet käytetään uusien tuotteiden valmistamiseen. Muovituotteiden ja -pakkausten uudelleenkäyttö voi vähentää luonnonvarojen kulutusta, jätettä ja päästöjä merkittävästi.

Monitieteistä yhteistyötä ja laajaa vuoropuhelua vaaditaan

Muovien uudelleenkäytön yleistyminen vaatii merkittäviä muutoksia yhteiskunnassa. Kestävien ratkaisujen löytämiseksi tarvitaan monitieteistä ja toimialat ylittävää yhteistyötä. Uudelleenkäytön ympäristöllisten, taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten ymmärtämiseksi on välttämätöntä käydä laajaa vuoropuhelua keskeisten toimijoiden välillä. Keskustelu voi auttaa ratkaisemaan eturistiriitoja ja ohjaamaan uudelleenkäytön kehitystyötä.

Teollisen mittakaavan kokeiluja ja sääntelyä tarvitaan

Tehokkaat palautusjärjestelmät ja teollisen mittaluokan toiminta ovat keskeisiä uudelleenkäytön onnistumiselle. Uusien innovaatioiden lisäksi on tärkeää hyödyntää jo olemassa olevia ratkaisuja. Kokeiluja tarvitaan tuottajien, kaupan, logistiikan ja jätehuollon yhteistyönä. Uudelleenkäytön vahvistaminen edellyttää myös vahvaa lainsäädännöllistä ohjausta, kuten verokannusteita, sääntelyä ja tavoitteiden asettamista.

Kotitalouksien rooli uudelleenkäytössä ratkaiseva

Kotitalouksien osallistuminen uudelleenkäyttöön on ratkaisevaa. Uudelleenkäytön houkuttelevuutta voidaan lisätä tarjoamalla kannusteita, palveluita sekä lisäämällä viestintää ja kasvatusta. Käytetyistä tuotteista on tehtävä taloudellisesti kannattavia, helposti saavutettavia ja kiinnostavampia vaihtoehtoja kuin uudet kertakäyttöiset tuotteet.

Tutustu tarkemmin toimintasuosituksiin

Toimintasuositukset ja loppuvuonna julkaistava raportti perustuvat Suomen ympäristökeskuksen ja Aalto-yliopiston yhteistyönä järjestettyyn muovin uudelleenkäyttöön johtavien muutospolkujen murrosareenatyöhön ja sen tuloksiin. Muovien uudelleenkäytön murrosareena on osa Syken koordinoimaa muovien kestävään kiertotalouteen tähtäävää, kansallista Muovitiekartta-ohjelmaa toimeenpanevaa PlastLIFE-projektia. Vuoteen 2029 jatkuva PlastLIFE saa rahoitusta EU:n LIFE-ohjelmasta.

Uudelleenkäyttöön liittyviä hankkeita

Circwaste ja RENET

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen vetämässä Circwasten osahankkeessa edistettiin uudelleenkäyttöä ja koottiin valtakunnallinen uudelleenkäyttötoimijoiden verkosto RENET. Tämä uudelleenkäyttöverkosto kokoaa yhteen alan vastuulliset toimijat.

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen osahankkeen loppuraportti 31.12.2023 (pdf)

Uutisia uudelleenkäytöstä

Uudelleenkäytössä piilee valtava potentiaali, uutinen 2.11.2022
Kierrätyskeskus etsii ideoita muovin hyödyntämiseksi, uutinen 26.8.2022
Kansallinen uudelleenkäyttötoimijoiden verkosto perustettu, uutinen 25.5.2022
Verkostotyö vauhdittaa kiertotalouden kehittämistä – Euroopan laajuinen tutkimus julkaistu, uutinen 31.3.2022
Uudelleenkäytön aika on nyt! Uutinen 26.1.2022
Uudelleenkäyttö esiin – Kierrätyskeskus kokoaa alan toimijoiden verkostoa, uutinen 13.1.2022

Lisää asiaa uudelleenkäytöstä

Kierrätyskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen luotsaamassa paneelikeskustelussa 20.9.2022 olivat mukana Vaatepuun perustaja Soile-Maria Linnemäki, somevaikuttaja Aku Varamäki @planetaarinenvaatekaappi, erityisneuvonantaja Tuovi Kurttio Kierrätyskeskuksesta ja erikoistutkija Helena Dahlbo Sykestä. Keskustelua johti tutkija Tero Heinonen Sykestä ja se järjestettiin uudessa Second Hand Marketissa, joka sijaitsee kauppakeskus REDIssä Helsingin Kalasatamassa