Raaka-aineita, joilla on suuri taloudellinen merkitys ja joiden saatavuudessa on erityisiä haasteita, kutsutaan kriittisiksi raaka-aineiksi. Kriittiset raaka-aineet ovat erityisen tärkeitä mm. teollisuudenaloilla ja teknologioissa, joita tarvitaan vihreän siirtymän edistämisessä. Niiden kysynnän onkin ennustettu merkittävästi kasvavan vihreän siirtymän myötä. Muun muassa litiumin kysynnän on ennustettu 18-kertaistuvan 2030 mennessä sähköautojen akkujen kysynnän kasvaessa.
Nopeasti kasvavan kysynnän ja globaalin kilpailun lisäksi muun muassa vähäinen kierrätyskapasiteetti Euroopassa hankaloittaa kriittisten raaka-aineiden saatavuutta. Koska EU:ssa on havaittu, että kriittisten raaka-aineiden toimitukset keskittyvät liiaksi tiettyihin Euroopan ulkopuolisiin toimittajamaihin, jo toimitusvarmuudenkin takia on ryhdytty toimeen.
EU:n tulisi kyetä 2030 mennessä tuottamaan 15 % vuosittaisesta strategisten raaka-aineiden kulutuksesta kierrätysraaka-aineesta.
Kiertotaloustoimista haetaan ratkaisua kriittisten raaka-aineiden saatavuuden parantamiseen
Euroopan komissio on asettanut kriittisiä raaka-aineita koskevia tavoitteita jo viidentoista vuoden ajan. Ne ovat liittyneet erityisesti raaka-aineisiin ja kiertotalouteen sekä talouden ja teollisuuden uusiutumiseen liittyviin tavoitteisiin. Myös kriittisten raaka-aineiden lista, jota on päivitetty kolmen vuoden välein, on näyttänyt suuntaa muille politiikkatoimille. Kaiken kaikkiaan komissio on ilmaissut tarpeen kriittisiä raaka-aineita koskevan resurssitehokkuuden ja kierrätyksen edistämiselle.
Keväällä 2023 julkaistu kriittisten raaka-aineiden tiedonanto ja asetusehdotus (EU:n kriittisiä raaka-aineita koskeva säädös (europa.eu)(siirryt toiseen palveluun)) kokoaa hajanaisia tavoitteita yhden kehikon alle. Tavoitteena on parantaa sekä neitseellisten että kierrätettyjen kriittisten raaka-aineiden saatavuutta EU:ssa. Aloitteessa kriittisten raaka-aineiden rinnalle nostettiin uusi strategisten raaka-aineiden määritelmä. Strategiset raaka-aineet viittaavat raaka-aineisiin, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Euroopan vihreiden ja digitaalisten tavoitteiden kannalta merkittävien teknologioiden sekä puolustus- ja avaruussovellusten kannalta ja joihin mahdollisesti kohdistuu toimitusriskejä tulevaisuudessa.
Vaikka aloite koskee myös Euroopan omavaraisuuden edistämistä kierrätyksen avulla, painottaa se edelleen kriittisten raaka-aineiden neitseellistä tuotantoa Euroopassa esimerkiksi kaivostoimintaa lisäämällä. Aloitteen mukaan EU:n pitäisi pystyä tuottamaan vähintään 10 % vuotuisesta kriittisiin raaka-aineisiin kuuluvien strategisten raaka-aineiden kulutuksestaan louhinnan osalta, vähintään 40 % jalostuksen osalta sekä vähintään 15 % kierrätyksen osalta. Tämän lisäksi enintään 65 % kunkin strategisen raaka-aineen vuotuisesta kulutuksesta unionissa missä tahansa asiaankuuluvassa jalostusvaiheessa saa olla peräisin yhdestä ainoasta kolmannesta maasta.
Kriittisten raaka-aineiden kiertotalous edellyttää velvoittavia ohjauskeinoja
Vaikka kriittiset raaka-aineet ja niiden kierrättäminen on tunnistettu tärkeinä tavoitteina jo 15 vuotta sitten, EU:n lainsäädännössä ei ole asetettu merkittäviä velvoitteita tukemaan tätä tavoitetta. Käytännössä kriittisiä raaka-aineita suoraan koskeva sääntely on pitkälti koskenut esimerkiksi kahdenvälisiä sopimuksia kolmansien maiden kanssa tai tullitariffeja. Kierrätystä koskien on sääntelyä asetettu jätevirroille, jotka pitävät sisällään kriittisiä raaka-aineita, (elektroniikkaromu, akut). Kuitenkaan velvoitteet eivät ole koskeneet suoraan kriittisiä raaka-aineita vaan ovat kannustaneet enemmänkin kierrättämään yleisempiä raaka-aineita näistä jätevirroista.
Tällä hetkellä Euroopan unionin tasolla on vireillä kaksi kriittisten raaka-aineiden kannalta tärkeää sääntelyprosessia: Ehdotukset ekosuunnitteluasetukseksi ja kriittisiä raaka-aineita koskevaksi asetukseksi. Tämän lisäksi uusi akkuasetus hyväksyttiin loppukesästä 2023. Ekosuunnitteluasetuksen nojalla voitaisiin mahdollistaa erilaisten kriittisten raaka-aineiden kierrätettävyyttä koskevien vaatimusten asettaminen tuotteiden suunnitteluvaiheessa. Uudessa akkuasetuksessa puolestaan asetetaan akuissa käytettyjä kriittisiä raaka-aineita koskevia kierrätystavoitteita sekä kierrätysraaka-aineiden käyttöosuusvelvoitteita.
Kriittisiä raaka-aineita koskevassa asetuksessa komissio ehdottaa kattavaa sääntelykehikkoa kriittisten raaka-aineiden hallinnalle. Useat asetuksen ohjauskeinot keskittyivät unionin kapasiteettien kasvattamiseen neitseellisten kriittisten raaka-aineiden osalta. Kuitenkin kierrätyksen osalta asetusehdotuksen ohjauskeinot rajoituttavat pitkälti vaatimuksiin, joiden tarkoituksena on tuottaa tietoa kriittisten raaka-aineiden kierrätyspotentiaalista mm. kaivannaisjätteestä ja kestomagneeteista. Lisäksi asetusluonnoksessa ehdotetaan jäsenvaltioiden kansallisia ohjelmia, jotka sisältäisivät toimenpiteitä kriittisten raaka-aineiden kiertotalouden edistämiseksi.
Velvoittava lainsäädäntö kriittisten raaka-aineiden kiertotalouden suhteen on vasta kehittymässä ja vahvoja velvoitteita niiden kiertotaloutta koskien on melko vähän.
Mitä kriittisten raaka-aineiden kiertotalous edellyttää?
Kriittisiä raaka-aineita koskeva aloite ja asetusehdotus luovat yleisen kehikon kriittisten raaka-aineiden sääntelylle, mutta keskittyvät niiden neitseelliseen tuotantoon. Niiden kiertotalouden edistämiseen tarvitaan monia kohdistettuja toimia. Kriittisten raaka-aineiden kierrätys ei tapahdu itsestään. Kierrätystä hidastavat mm. kierrätysprosessien monimutkaisuus ja korkeat kustannukset. Jätesääntelyn perinteiset kierrätystavoitteetkaan eivät ole edistäneet kriittisten raaka-aineiden kierrätystä. Kuitenkin uudessa akkuasetuksessa kierrätystavoitteita ja käyttöosuusvelvoitteita on kohdistettu suoraan kriittisiin raaka-aineisiin. Tämän lisäksi tieto tuotteiden ja jätevirtojen sisältämistä kriittisistä raaka-aineista on tärkeä esiaste niiden kiertotaloudelle.
Kierrätykseen itsessään keskittymisen lisäksi kriittisten raaka-aineiden kiertotalous tulisi ottaa paremmin huomioon jo tuotesuunnitteluvaiheessa, eritoten kierrätettävyyden parantamiseksi.
Kiertotalous voi tuskin kattaa koko odotettua kriittisten raaka-aineiden tarvetta eikä näin ole kriittisten raaka-aineiden asetuksessakaan ehdotettu. Neitseellisen tuotannon lisäksi työkalupakkiin tulisi ottaa myös niiden tuotteiden käytön vähentäminen sekä vaihtoehtoiset raaka-aineet. Materiaalikohtaisesti on tarkasteltava soveltuvia ratkaisuja ja arvioitava niiden ympäristöhyötyjä kokonaisvaltaisesti.
Urban symbiosis -hanke
Kohti kriittisten materiaalien urbaania symbioosia: Yhteistoiminnalliset arvonluomismallit kiertotalouden ekosysteemeissä” -hankkeessa Suomen ympäristökeskus yhdessä VTT:n ja Hankenin kanssa tutkii kestäviä polkuja kriittisten raaka-aineiden kiertotaloudelle kaupungeissa. Hankkeessa tavoitellaan urbaaniin symbioosiin perustuvaa kriittisten raaka-aineiden mallia, jossa arvokkaiden kriittisten raaka-aineiden arvo pyritään säilyttämään mahdollisimman pitkään kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.
Lue lisää
Kirjoittajista
Johanna Suikkanen ja Topi Turunen ovat tutkijoita Suomen ympäristökeskuksessa, ja heidän erikoisalaansa on mm. kiertotalouden sekä yhteiskunnan muutoksen kysymykset.
Tämä blogi on siirretty 14.4.2025 verkkosivujen uudistamisen yhteydessä uudelle alustalle, ja siinä mahdollisesti olleet kuvat ja liitetiedostot eivät ole enää käytössä. Alkuperäisen julkaisupäivän linkit ja lisätietojen antajat eivät välttämättä enää pidä paikkaansa.
