Teollisuusjätteet ja maa-ainekset hyötykäyttöön tierakentamisessa

Hankkeessa pilotoitiin erilaisia uusiomateriaalirakenteita todellisilla tiekohteilla ja tuotettiin tietoa ja ohjeistusta materiaalien ominaisuuksista, rakenteiden suunnittelusta, materiaalilogistiikan toteuttamisesta sekä ympäristövaikutuksista.

Tierakentamisessa halutaan edistää ylijäämämaiden hyödyntämistä ja samalla minimoida rakennusmateriaalien kuljetukset. Hankkeessa testattiin erilaisten materiaalien soveltuvuutta erityyppisiä väylärakenteita varten. C.22 osahanke pyrki lisäämään teollisuuden jätemateriaalien hyödyntämistä Väyläviraston hankkeissa täydentämällä niihin liittyvää ohjeistusta materiaaliominaisuuksien, sekä hankinta- ja suunnitteluprosessien osalta.

Osahankkeeseen kuuluivat mm. seuraavat toimenpiteet:

• Saatavilla olevien potentiaalisten uusiomateriaalien teknisen- ja ympäristökelpoisuuden testaaminen
• Uusiomateriaaleja (kuten tuhkia) hyödyntävien sideainereseptien kehittäminen
• Pehmeiden maa-ainesten ja ylijäämämaiden massastabilointi uusien sideaineiden avulla
• Kevennetyt elinkaari- ja kustannuslaskelmat
• Mitoitusmenetelmien kehittäminen uusiomateriaaleille
• Liikenneviraston nykyisten suunnittelu- ja hankintaprosessien kehittäminen

Hanke on vahvasti kytköksissä UUMA3- ja UUMA4-ohjelmien(siirryt toiseen palveluun) tavoitteisiin.

Yhdeksän pilotointikohdetta:

• Hiedanrannan kevyen liikenteen väylä, Tampere
  • Rakentamisessa hyödynnetty alueen rakennusten purkamisesta saatuja betonimurskeita sekä teollisuuden sivuvirroista saatuja tuhkia ja jätteenpolton kuonaa.
• Vt3 ohikulkutie, Hämeenkyrö
  • Ylijäämämaiden käyttäminen kaivosalueen sulkemisen peittokerroksissa Haverissa
  • Uusiomateriaaleina käytetty rakeistettua lentotuhkaa, renkaita, rengasleikettä, betonimursketta, asfalttirouhetta sekä ylijäämämaita.
  • Katso Väyläviraston tuottama video hankkeesta: Uusiomateriaalit väylärakentamisessa – esittelyssä Vt 3 Hämeenkyrönväylän työmaa – YouTube
• Vt15 meluvalli
  • Ympäristölupaprosessin hakemisen kehittäminen Väylävirastossa tiesuunnitelmavaiheen lähtötietotason perusteella.
• Kevyen liikenteen väylä, Riihimäki-Hikiä
  • Jätteenpolton pohjakuonan ja betonimurskeen hyötykäyttö.
• Eritasoliittymä Vt9 Säyrylä
  • Lentotuhkan hyötykäyttö pengerrakenteissa.
• Teiskontien kevyen liikenteen väylä, Tampere
  • Rakeistetun lentotuhkan käyttö ja mara-ilmoitusprosessin toteutus.
• Tie 301 kunnostus, Vesilahti
  • Lentotuhkan hyötykäyttö kerrosstabiloinnissa, uusiomateriaalisuunnitelma.
• Suurmetsäntie, Helsinki
  • Sulfidimaan koestabilointi, jossa uusiosideaineena käytetty kahta eri lentotuhkaa.
• Vt4 Kirri-Tikkakoski eritasoliittymä
  • Massa- ja pilaristabilointi; kierrätyssideaineiden käyttömahdollisuuksien selvitys.

Hankkeen tuloksia

• Hiilidioksidipäästöjä vähennetty:
  • 56% Hämeenkyrön kohteella
  • 12-38% Hiedanrannan pilotoinnissa
  • 70% Suurmetsäntien pilotoinnissa
• Uusiutumattomia luonnonvaroja säästetty merkittävästi, esim. 4070% säästöt Hiedanrannan pilotoinnissa
• Teollisuuden sivuvirtoja ja jätteitä hyötykäytetty hankkeessa yli 44 000 t
• Pehmeitä maita hyötykäytetty hankkeen aikana n. 650 000 m3
  • Vuosittain arviolta 2 500 000 t pehmeitä maita on mahdollista hyötykäyttää ja estää samalla jätteen muodostuminen hankkeessa laadittujen oppaiden avulla
• Teknisesti laadukkaat ja kestävät ratkaisut
• Taloudelliset säästöt ovat merkittäviä:
  • esimerkiksi Hiedanrannan pilotoinnissa säästetty 25-42 %
  • esimerkiksi Suurmetsäntien pilotoinnissa säästetty 47% sideainekustannuksissa
• Ratkaisuilla saavutetut vaikutukset ovat hyödynnettävissä tulevissa tierakentamisen projekteissa hankkeessa tuotettujen oppaiden avulla.
  • Uudet mitoitustyökalut ja oppaat

Aikataulu

•  10/2016-2023

Lisätietoa

• Yksikönpäällikkö Marjo Koivulahti Ramboll, etunimi.sukunimi@ramboll.fi